Perjantai, kai

Vapaapäivä!

Teen ihan älyttömästi kaikkea!

Olen todella tuottelias!

Näin ajattelin aamulla herätessäni. Mutta näin kello viideltä huomaan, että olen tehnyt jotain ihan muuta kuin kaikkea ja ollut jotain ihan muuta kuin tuottelias. No mutta. Ajatus oli kaunis.


Olen kyllä ehtinyt surkutella huonosti mennyttä koeviikkoani. Tai ei nyt varsinaisesti huonosti, mutta... mutta. Ärsytti, kun opiskelin niin kovasti historiaa, mutta itse koe menikin sitten heikosti. Lisäksi huomasin tänään saaneeni kasin ruotsista. JOO, tiedän, se on hyvä numero, mutta olin sen kokeen jälkeen erittäin voitonriemuinen ja ajattelin, että jes, olipas helppo koe ja kylläpäs olenkin lahjakas! Hyvästi, seiskaluokalta asti ylläpitämäni ruotsin yhdeksikkö. May you rest in peace.

Valokuvia lehdistä ja kissoista. Koska lehdet ovat nyt nätin värisiä ja koska vietin viime viikonlopun taas lempikissojeni Ossin ja Santun parissa. (Ja koska en pysty julkaisemaan blogimerkintöjä ilman kuvia, en vain pysty!!)

AI NIIN, tässä vielä upea asia jonka tein joskus monta ikuisuutta sitten ja jonka muistin jälleen äsken selaillessani päiväkirjaani. Kyseinen päiväkirja kun jäi nyt viimein eläkkeelle ja tilalle tulee uusi, hui apua.

JDODSKSDISDFKKFKD anteeksi, kadun tätä jo nyt. (Nyt jos joku ei osaa englantia niin saa olla erittäin iloinen ja tyytyväinen.)


Jep jep. Nyt lähden olemaan sosiaalinen rakkaiden ystävieni kanssa! Se voikin tehdä hyvää tämän päivän aikana mannerjään paksuisella pölykerroksella peittyneille aivoilleni.

go tear apart the seams

Tykkään kylmästä säästä ja villapaidoista.
En tykkää ruotsin sanoista, joita en meinaa millään saada pysymään päässä.
Ehkä kaikki menee kuitenkin huomenna ihan hyvin. Ja hei, yksi koehan se vain on.

Eniten tykkään kyllä Jonas Bjerren sulosoinnuista. 

Raimo-robotin raivokkaat raivaustalkoot Taka-Raivolassa

Eilen kaikkia velvollisuuksia vältellessäni kävi seuraavasti: opin vahingossa tekemään animaatioita ilmaisella kuvanmuokkausohjelmallani. Ajattelin, ettei se olisi mahdollista. Nähtävästi olin väärässä. Tästä seurasi hervoton sessio Raimo-robotin kanssa. Lisäksi muutin animaatioiksi kaikki ne miljoonat "hehehehe otetaan hupaisa kuvasarja!!" -karkelot, joita kameraani on aikojen saatossa tallentunut erinäisissä tilanteissa, esimerkiksi vesisodassa. Mutta ei niistä sen enempää. 

Samaan syssyyn tahdon pikaisesti kertoa viime lauantaista, joka oli mahtava päivä! Olimme Annin kanssa Helsinkin sarjakuvafestivaaleilla, kuten viimekin vuonna. Sarjakuvatapahtumissa on jotain käsittämättömän ihanaa. Nytkin oli hirmuisen mielenkiintoista seurata haastatteluita, kuunnella mitä sanottavaa oli alan ammattilaisilla. En itse tosiaankaan ole mikään sarjakuvapiirtäjä, vaikka siitä ehkä salaa unelmoinkin. Mutta inspiroiduin kovasti. Kuka tietää, ehkä saan jotain joskus aikaiseksikin! Hienoahan se olisi.


Mainostan nyt brutaalisti, mutta haluan kaikkien lukevan erään sarjakuvan. Nimittäin festivaaleillakin esintyneen ranskalaisen Cyril Pedrosan teoksen Kolme varjoa. Sen lisäksi, että piirustusjälki on mieletöntä, on tarina todella koskettava. En malttaisi millään odottaa sitä, että herran uusin sarjakuva Portugal saataisiin julkaistua Suomessakin.

Onneksi yökukkumiseni ei haittaa nyt niin paljon, koska huomenna alkaa koeviikko: toisin sanottuna menen kouluun kello 13. Ah, ihanaa. Tämä voi kuulostaa masokistin kommentilta, mutta pidän koeviikoista. Koulupäivät on lyhyempiä, ei ole läksyjä ja tarvitsee keskittyä vain lukemiseen (mikä voi tosin osoittautua yllättävän hankalaksi, varsinkin jos Amazonista tilaamasi Doctor Who DVD-boksi sattuu saapumaan juuri muutamaa päivää ennen koeviikon alkua, mutta shh ei kerrota kenellekään jooko?) Eikä mulla edes ole kuin neljä koetta!


Elämä tuntuu ihmeellisen kevyeltä nyt. Täytyy nauttia siitä. Kaakaomukillisen kera.

Nörtteilyä ja muuta kivaa

Itse asiassa herra hän-joka-jääköön-nimeämättä voisi valmistaa tuolla kuoleman varjelus -kuvioinnilla varustettuja verhoja, ottaisin heti!

Selvästikin suoraan skannaaminen on aivan liian haastavaa, uudelleen skannaamisesta nyt puhumattakaan.

 

Öö joo hyvällä tuurilla tosta tekstistä saa jopa selvää. Mutta oikeasti, jos ette ole nähneet kyseistä elokuvaa, katsokaa se. Hirmuisen kaunis ja koskettava. Ja tiedän, Tinker, Tailor, Soldier, Spy (pirun ärsyttävä nimi kirjoittaa btw) on kyllä tämän vuoden elokuva, mutta varmaankin Suomeen se tulee vasta ikuisuuden päästä. Niin kuin kaikki aina. Ah, odotan sitä niin kovasti, jo pelkästään näyttelijöiden takia: Gary Oldman, Benedict Cumberbatch, Colin Firth, Tom Hardy... apua!

Ahahaha tämän kappaleen perusteella voisi tehdä jonkun tosi surullisen ficin, paitsi että fanfiction ei todellakaan ole mun juttuni, sen olen huomannut. Liian usein ihmisten tarinat sisältävät sen verran häiritsevää materiaalia............... (Huomatkaa muuten, että Sherlock Holmesilla on samat nimikirjaimet kuin mulla! EI IHME KUN OON NÄIN ÄLYKÄS.)



Kello on jo aivan liikaa, mutta olen tässä nyt jonkin aikaa ladannut uusinta Doctor Who:n jaksoa koneelleni. Nyt kun se vihdoinkin latautui, en voi millään jättää sen katsomista vasta huomiselle. Onneksi on viikonloppu!

Hobitteja

Koska ikinä ei voi hehkuttaa tarpeeksi sitä, että Hobitti-elokuviin ei ole enää kuin, odotas, sata vuotta. ÄÄÄÄ kidun! Ja tämä kaikki tuli mieleen siitä, että sain tänään sähköpostin, joka kertoi voittaneeni jossain randomissa kilpailussa vertaamalla Wayne Coynea hobittiin, koska siltä se siinä kuva(sarja)ssa näytti!!, enkä edes kuuntele Flaming Lipsiä, mutta ei se mitään, voittajafiilis silti, olen niin nokkela ehehehehe öö apua.

Eniveis. Tulen aina niin iloiseksi kun katsot tuota kuvaa! Martin Freeman on täydellinen Bilbo. For real. 

BRILJANTTIA tosiaan!! (Huomasin juuri, että koneeni syvissä, synkissä syövereissä on n. miljoona Sherlock-GIF:iä, oho, kuinkas näin?)

Aioin skannata muutaman kuvan ja laittaa tänne, mutta teenkin sen joskus toiste, koska skannaaminen on niin työlästä. Mieluummin otan mallia kirahveista ja niiden letkeistä elämänasenteista.