Jännän äärellä jälleen

Huippustooreja ei just nyt ole, piti vaan päästä ottamaan ilo irti siitä, että oon Tampereella ja huonetoverinani on skanneri. Jonkinlaista 2013-koostetta ehkä tiedossa, tai siis ainakin teen sellaista paraikaa joten toivottavasti se päätyy tännekin asti pian. Ciao ciao!

Outoja ilonaiheita

Nyt!

Täällä taas. Hei tonttu-ukot hyppikää jne.

Viime viikon asuvalintoja

Koti-ikävä

(Joo siis mun visa electronin tietojen epäiltiin joutuneen vääriin käsiin, todennäköisesti kuulemma jonkun verkkokaupan kautta vaikka tarkkaa tietoa ei ole, eli mun piti antaa lupa sulkea se ja joudun odottamaan ainakin viikon uutta. Elämä hankaloituu ja muutun nyt varmaan niin vainoharhaiseksi, etten enää ikinä uskalla tilata mitään netistä!)

Huippukohta

Pitäisi varmaan pyydellä anteeksi superällöyttäni, mutta kuinka tyhmää! Kieltäydyn.

Ette varmaan huomaa, että mulla ei oo skanneria

Viimeisen lähetin kirjelmän mukana Jokelle ja Mimmalle. Toivottavasti ootte jo saaneet postinne, ettette vaan spoilaannu!

Poroja ei ole vielä näkynyt

Parasta vaan piirtää kaikki uudet kaverit täysin anonyymin näköisinä, en halua heti loukata jotain taidottomuudellani piirtää ihmisiä imartelevasti. Jos joku vaikka vahongossa eksyykin tänne, apua.

Voisin kertoa kultturelleista elämyksistä, mutta sen sijaan pitäydyn vessakertomuksissa

Kraftwerkin 3D-keikan inspiroima omakuva.

Ens kerralla kun päivitän, oonkin varmasti jo Lapin syövereissä. Eniten odotan ehkä sitä, että pääsen hyödyntämään yliopiston resursseja, esim. kunnollista skanneria (itken tän kuvanlaadun takia). Odotan myös yksiössä asumista, joskin aika kauhunsekaisin tuntein. Ainakin mulla on siellä kivoja esineitä. Ne tuo turvaa, eikö? Eikö??

Äh.

En suosittele kenellekään aikuisuutta

Turhautumisen tunteita aiheuttavat pääasiallisesti nämä kaksi asiaa:

1. Työt Olen kesätöissä. Se on hienoa. Vaurastun edes vähäsen, eikä työnteko tuolla eräässä pirkanmaalaisessa elämyspuistossa ole satunnaisia epämiellyttäviä asiakaskohtaamisia lukuunottamatta lainkaan inhottavimmasta päästä. Silti nyt, kun vietän ensimmäistä kesääni töissä, ikävöin niitä kultaisia menneitä kesiä, jolloin olin vapaa tekemään mitään vain. Nythän totuus on, etten ole tänä kesänä tehnyt mitään muuta kuin töitä. Edes iltaisin en jaksa tehdä mitään, sitä paitsi useimmiten raahaudun kotiin vasta yhdeksän aikoihin. Netflixistä ja sängystä on tullut parhaita ystäviäni. Haluaisin yrittää tehdä taidetta, mutta energia ei riitä edes siihen yrittämiseen. Taitaa olla myös selvää, miksi blogikin on alkanut kerätä pölyä ja hämähäkinseittiä. No, tätä on enää (tasan!) kuukausi jäljellä. Sitten siirrytäänkin toiseen, astetta hevimpään vaiheeseen...

2. Opinnot Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä sain peräti kaksi opiskelupaikkaa. Turku on kivan oloinen kaupunki, mutta silti päätin luovuttaa paikkani mediatutkimuksessa jollekin toivon mukaan motivoituneemmalle. Valintani on nimittäin ollut jo kesäkuusta asti melko selvä: Lapin yliopisto ja graafinen suunnittelu kutsuvat (kuuletteko joikaamisen?). Niin eli. Lähden Rovaniemelle. Rova. Niemelle. Kaupunkiin, jossa Lordi on vielä juttu ja traktorit ajavat keskustassa. Kaupunkiin, jossa en tunne ketään ja joka on tavattoman kaukana kaikesta, jolla on tähän mennessä elämääni ollut mulle jotain merkitystä. Kun tähän lisätään vielä mm. se, ettei mulla vieläkään ole kämppää, on tuloksena lähinnä rauhattomuus ja jatkuva pelkotila.

Sentään yksi asia on kohdallaan: olen menossa opiskelemaan alaa, joka mua kiinnostaa enemmän kuin mikään muu. Opiskelusta itsestään olen suunnattoman innoissani. Haluaisin päästä jo kuulemaan, näkemään ja kokeilemaan uutta. Toki tämäkin on yhtä aikaa pelottavaa. Pelkään mm. sitä, etten olekaan tarpeeksi akateeminen yliopistoon ja mun todellinen tyhmyys paljastuukin yhtäkkiä.

Ja mitä jos joudun porolauman tallomaksi?

Hnngh.

Laiskaa, niin laiskaa

Jotain muuta tässä välissä

Oon Twitter-koukussa.

Lisäksi vielä video, joka kertoo musta, kunhan vaan korvaa Radioheadin jollain muulla yhtyeellä (koska Radiohead on ihan hyvä, mutta ei paras kuitenkaan).

"I wish The National was water so I could drink them and have them inside of me."
"I'm just high on my love for all things Vampire Weekend."
"I wish I could take a bath in Beirut. I would like to soak in all the greatness of their art."

Ymmärsitte varmaan pointin.

Pinnallisen elokuvakriitikon seikkailut

Hain opiskelemaan Lahden muotoiluinstituuttiin, mutta en päässyt edes pääsykokeisiin. Se oli tyhmää, koska panostin ennakkotehtäviin tosi paljon ja koska se ois ollut mun unelmien koulu ja ajattelin, että musta vois oikeesti tulla graafinen suunnittelija (en päässyt myöskään Metropolian kokeisiin ahahhahahaahahahah oonpa hirveen lahjakas joo). Mutta ehkä kutsumukseni onkin passiivis-aggressiivisten omakuvien piirtäminen.

Kolmen ruudun kirous

Se kertoo varmaan aika paljon musta ihmisenä, etten jaksa edes mennä hakemaan skannerin johtoa toisesta huoneesta. Rankkaa, niin rankkaa.

Diippii pohdiskeluu jou

Huomioikaa, että jouduin pitämään kaulahuivia tollein tyhmästi, koska oli KUUMA. Kesä on täällä heh heh. Ai niin, ja mun tussi kuoli, mikä on sinänsä aika mystistä, etten ikinä tussaa yhtään mitään. R.I.P. alikäytetty, ylihintainen tussi.

Kivaa

Taiteilia