Siitä on varmaan puoli vuosisataa, kun Ada mut tagasi, ja kyllä mä teinkin tän jo lähemmäs kaksi viikkoa sitten. Oon vain oikein urakalla laiminlyönyt blogiani. Tämä on julkinen anteeksipyyntö: anteeksi, että olen aiheuttanut kamalaa mielipahaa kaikille lukijoilleni, joita on salaa varmaan ainakin tuhat. Olette varmasti päivä toisensa jälkeen juosseet tietokoneillenne innoissanne koska olette ajatelleet, että nyt se on varmasti jo päivittänyt. Pettymys on aina varmasti sieltä karvaimmasta päästä. Syvät arpenne loistavat läsnäoloaan jopa tänne, jossa en teitä näe.
Nyt saatte kuitenkin nauttia tästä huippulaadukkaasta materiaalista ja sukeltaa säkenöivän persoonani uumeniin.
Tässä oli säännöt:
Rules:
1. Each person must post eleven things about themselves on their blog
2. Answer the questions the tagger has set for you plus create eleven questions for the people you tag to answer
3. Choose eleven people and link them in your post
4. Go to their page and tell them
5. No tag backs
6. You legitimately have to tag
Tein suomeksi, koska epäilen, ettei mulla varmaan hirveän suurta kansainvälistä lukijakuntaa ole. Jostain kumman syystä.
Ja piirsin, koska.
Oho! Vikasta jäi numero pois.
(Ja jos joku haluaa ostaa mulle skannerin, lupaan pedata sänkysi seuraavan kymmenen vuoden ajan.)
Sitten en enää jaksanut piirtää.
1. Mikä saa sut onnelliseks?
2. Mistä unelmoit (ei tarvi olla suurin unelma, joku ihan pieni juttu riittää)?
3. Klisee, mutta lempibiisi tällä hetkellä?
4. Miksi bloggaat?
5. Mikä on sulle tärkein arvo?
1. No hitto. En mä tiedä. Kun olen onnellinen, en mieti miksi olen onnellinen - se onnellisuus itsessään on riittävä syy onnellisuuteen. Oliko tossa mitään tolkkua? Jos ei, niin sanon, että kissanpennut.
2. Haluan mennä vaeltamaan Islantiin. Jalan, mutta ehkä vähän hevosenkin selässä.
3. Vaihtuu liian usein. Mutta tällä nimenomaisella hetkellä? Owen Pallettin E is for Estranged, eritoten sävelmällisesti. Muistan aina tasaisin väliajoin kuinka kaunis kappale se onkaan. Ja sitten sulan, joka kerta.
4. Bloggaan, koska olen pahemman luokan huomiohuora ja mulla on pakko olla joku kanava, jonka kautta voin tuoda esille itseäni ja järisyttävän erikoista elämääni - taiteilijanlahjoistani nyt puhumattakaan!
...
...
... Oikeasti mulla ei ole mitään hajua, miksi bloggaan. Ehkä siksi, että tykkään niin kovasti lukea muiden ihmisten blogeja (sarjakuvablogeja varsinkin), ja haluan sitten itsekin olla jotenkin tavallaan niin kuin mukana. (HAHAHA hyvä pelastus, oikeasti toi eka vastaukseni oli täyttä totta!)
5.
Virolaissäveltäjä Arvo Pärt ei pidä siitä, että hänestä käytetään sanaa 'mikä' ja että hänen nimensä kirjoitetaan pienellä.
Koska olen anarkisti, en taggaa ketään. Mutta tässä nyt kuitenkin kysymyksiä, jos jollakin on vaikka tylsää. Tylsyys ei ole mukava asia.
1. Missä fiktiivisessä paikassa haluaisit asua?
2. Tuntuuko joskus siltä, että on pakko nostaa jalat ylös?
3. Mikä elokuva on mielestäsi täysin yliarvostettu?
4. Millainen asu sinulla olisi, jos olisit supersankari? (Tai ON, jos satut oikeasti olemaan supersankari.)
5. Mitä mieltä olet heteroavioliitoista?
6. Mille nauroit viimeksi?
7. Entä itkit?
8. Mikä on paras säilyketölkissä myytävä asia?
9. Hankit kolme undulaattia. Mitkä nimet annat niille?
10. Klassinen aikamatkustuskysymys: jos saisit matkustaa ajassa, mihin aikaan menisit (ja minne)?
11. Pidätkö satunnaisten kysymysten keksimistä helppona? (Se ei nimittäin ole. Sanonpahan vaan.)
Ah, tätä tajunnan virtaa.
