maanantai 31. joulukuuta 2012

Uuzivuozi









Tässä päiväkirjani lokakuusta 2009 alkaen. Koska teitä kaikkia luonnollisesti kiinnostaa hirveästi. 
Toivottavasti 2012 on antanut teille paljon. Hyvää uutta vuotta! Palataan asiaan ensi vuonna. Njähähähä.

perjantai 21. joulukuuta 2012

Juusto




Onko sellaista keksitty? Onko se edes fyysisesti mahdollinen? Niin paljon kysymyksiä. Kaiken keskiössä juusto.

Tässä vielä hyvin osuva omakuva.


lauantai 15. joulukuuta 2012

No nyt on laatua



Jos tajuatte miks Delilah on hyvä nimi kissalle, olette varmasti hyvin populaarikulttuuriälykkäitä.


(Viittaan tällä siihen, että yritän hakea pariin TÄIDEKÖYLYYN Skotlannissa. Mahdotonta, mutta en halua jättää kokeilematta, silloin vasta harmittaisikin.)



Tästä puuttuu kaksi olennaista asiaa, jotka ovat kuuluneet tähän viikkoon. Ensinnäkin, sain kuvisdiplomin valmiiksi, HIP HIP HURRAA. Siitä tuli poikkeuksellisen ruma, mutta jaa, sainpahan tehtyä. Ja toiseksi, Hobitti. Olin yönäytöksessä. Tykkäsin. Yritän tehdä aiheesta jokseenkin julkaisukelpoisen sarjakuvan.

maanantai 26. marraskuuta 2012

"Kaipaus valtaa minut enimmäkseen marraskuussa, kun kaikki on pehmeää, salaperäistä, minä pidän marraskuusta"







Otsikko on lainaus Helene Schjerfbeckin kirjeestä Einar Reuterille. Itse en voi väittää pitäväni marraskuusta mitenkään erityisesti, mutta Schjerfbeckin sanoista pidän.

(Jokke, vastaan kyllä sun kysymyksiin, mutta nyt ei jaksa. Skannaaminen vei kaiken energian!)

torstai 8. marraskuuta 2012

Ha! Ha! Ha!


Iski hetkellinen paniikki saamattomuudestani ja siitä, kuinka paljon pitäisi kuitenkin saada aikaiseksi. Päähuoleni tällä hetkellä on kuvataidediplomi, josta ei tunnu tulevan mitään.

Kaikesta huolimatta löysin äsken sarjakuvan (kuten ehkä näkyy, en ole sitä itse tehnyt), joka kuvaa minua paremmin kuin mikään muu:

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Rappio






En suinkaan ole useampaan otteeseen tyrkyttänyt teille Santun ja Ossin kuvia joten tässä:


KATSOKAA NYT AWWWWW.

... Oon niin kuin joku ärsyttävä vanhempi joka puhuu koko ajan lapsistaan.

Jatketaan vielä toisesta lapsesta, nimittäin Ben Whishaw'sta, JOSTA OON NIIN YLPEE. Tykästyin Beniin älyttömästi kun katsoin I'm Not Theren (loistava elokuva) ensimmäistä kertaa monta vuotta sitten ja nyt se on JAMES BONDISSA aaaaa niin hienoa. Senkin tähti!


(Anteeksi, tulevaisuudessa jätän jumalointini sen yhden nimeltä mainitsemattoman mikroblogisivuston pariin, köh köh.)