Joskus elämässä tulee vastaan niitä hetkiä, kun on vain pakko kuunnella ruotsalaista poppia ja piirtää taloja.
Veikkaan, että tämän käsittämättömän taidonnäytteen perusteella minulle tulee heti huomenna pyyntö suunnitella Helsingin Guggenheim-museo.
Mutta oikeasti! Onko mitään niin vangitsevaa kuin harjoitella kahden pakopisteen perspektiiviä kauniina kesäyönä? Epäilen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti